Automatisointi - niin uhka kuin mahdollisuus (tehtäväpaketti 3, Tehtävä 8)

Viime aikoina on paljon käyty keskusteluja siitä miten teknologian kehittyminen vaikuttaa nykyisiin työpaikkoihin. McKinseyn tekemän tutkimuksen mukaan työt vaihtavat muotoaan. Perinteinen tehdastyöskentely on siirtymässä luovempiin ja sosiaalisempiin ammatteihin. Robotiikka on kehittynyt jo siihen pisteeseen, että sillä voidaan hoitaa jo tuotteiden valmistus ja robotiikkaa tullaan tulevaisuudessa käyttämään mm. terveydenhuollon, vähittäiskaupan ja turvallisuuden aloilla. Automatisoitu tuotanto on moninkertaisesti ihmistä nopeampi. Artikkelissa kerrottiin myös, että tulevaisuudessa tekoäly saatetaan tuoda tuotantotyöstä mukaan päätöksen tekoon ja johtamiseen. Itse uskon, että tekoälystä voi olla paljon apua datan käsittelyssä ja päätöksen teossa. Varsinaiset päätökset tulee kuitenkin tulla ihmiseltä vielä nykypäivänä. 

Vaikka työtehtäviä siirtyy robottien hoidettavaksi, jää silti ihmisille riittävästi työtä. Ihmiset tulevat jatkossa työllistymään yhä enemmän palveluammatteihin ja kehitystyöhön kehittelemään uusia innovaatioita. Tämän takia koulutuksella on suuri merkitys myös tulevaisuudessa. Koulutetuilla ihmisillä on Paavolan mukaan helpompi omaksua uusia ammatteja ja kehittää itselleen uusia ammatteja, jos robotti vie nykyiset työtehtävät. 

Myös Tivin artikkelissa kerrotaan siitä miten 330 000 työpaikkaa tulee häviämään ja 800 000 työtehtävää tulee muuttumaan vuoteen 2030 mennessä automatisoinnin vuoksi. Artikkelissa myös kerrotaan, että automatisoinnin ansiosta Suomeen tulee 360 000 uutta työpaikkaa. Tämä tarkoittaisi sitä, että työllisyys jopa paranee robotisoinnin myötä ja uusia mielenkiintoisia työtehtäviä syntyy vanhojen perinteisten tehtävien tilalle. 

Ted talkin videossa puhuttiin siitä, miten robotiikka kehittyy kaikilla aloilla ja ne lisäävät ihmisten tyytyväisyysastetta. Itse koen kuitenkin henkilökohtaisen palvelun niin arvokkaaksi asiaksi, että en haluaisi luopua siitä. Toki teknologian avulla yritysten tuottavuus tehostuu laskeneiden kustannusten myötä, koska automaatioon tehty investointi saadaan tuottoina takaisin muutaman vuoden aikana ja tämän jälkeen investointi on tuottoisa vielä useita vuosia. Ihminen investointina, jos niin voisi sanoa, ei koskaan saavuta samaa tuottavuuden tasoa, kuin robotti. Robotti on väsymätön työntekijä, joka työskentelee kellon ympäri. Automatisointia ei mielestäni kuitenkaan tulisi implementoida asiakaskontakteihin ja palvelutilanteisiin terveydenhuollossa ja vanhusten hoidossa, joissa ihminen tarvitsee toisen ihmisen läheisyyttä. Niin kuin kaikessa kehityksessä, inhimillisyys tulisi pyrkiä säilyttämään myös automatisointia suunniteltaessa.